1. Mitä ovat vaaralliset aineet?
Vaaralliset aineet ovat yleensä kemikaaleja tai metalleja, jotka ovat fysikaalisten ominaisuuksiensa takia välittömästi vaarallisia ja voivat eri syistä johtaa vakavaan loukkaantumiseen tai kuolemaan. Toisista aineista aiheutuu vaurioita pelkästä kosketuksesta, kun taas toiset aiheuttavat haittaa reagoimalla kemiallisesti muiden aineiden kanssa.
2. Mitä lajeja on?
Vaaralliset aineet voidaan ryhmittää neljään pääluokkaan:
- välittömästi vahingolliset aineet, jotka voivat aiheuttaa haittaa riippumatta edeltävästä kemiallisesta reaktiosta
- vedelle sensitiiviset aineet, jotka reagoivat veden tai vesihöyryn kanssa, jolloin muodostuu lämpöä tai syttyviä/räjähtäviä kaasuja
- hapettavat aineet, jotka tuottavat happea joko luonnostaan tai lämpöaltistuksessa, mikä lisää tulipalo- tai räjähdysvaaraa ja
- myrkylliset aineet, jotka myrkyttävät elimistön hengitettyinä, nieltyinä tai imeytymällä ihon läpi.
Jotkin aineet voidaan luokitella useampaan näistä luokista, ja ne ovat siten vielä vaarallisempia.
3. Missä niitä voi olla?
Rahtiselvitystehtävissä satamissa, sisämaan tulliselvityspisteissä, lentoasemilla ja joissakin öljyntuotantolaitoksissa työskentelevä henkilöstö joutuu useimmiten tekemisiin vaarallisten aineiden kanssa.
4. Lisätietoa kaasutteista
Kaasutteet ovat vaarallisia aineita, joita tullivirkailija työssään todennäköisimmin tapaa. Niitä käytetään konteissa jyrsijöiden ja tuhohyönteisten torjumiseen. Kaasutteita käytetään usein ennen kuin kontit laivataan EU:hun. Jos kontteja ei saapumisen jälkeen tuuleteta kunnolla, huurut voivat muodostaa vakavia vaaroja niissä työskenteleville virkailijoille. Kaasutteita on kolmea yleistä tyyppiä, joista kuhunkin liittyy omat erityisvaaransa:
Metyylibromidi (bromimetaani): Erittäin myrkyllinen kemikaali, jota käytetään yleisesti kaasutteena erityisesti pintamaata tai puutavaraa sisältävissä konteissa. Vaikka metyylibromidi on erittäin myrkyllistä, myrkytysoireiden kehittyminen saattaa kestää useita tunteja. Oireita ovat muun muassa seuraavat:
- Pitkäaikainen kosketus kemikaalin nestemäiseen muotoon aiheuttaa ihon syöpymistä.
- Höyryn hengittäminen kerryttää valtavasti nestettä keuhkoihin.
- Aine vaurioittaa aivoja ja hermostoa sekä mahdollisesti munuaisia.
Jo lyhytaikainen altistuminen metyylibromidihuuruille voi aiheuttaa vaivoja, kuten päänsärkyä, silmien aristusta, vatsakipuja ja jalkojen tunnottomuutta. Vaikutukset voivat kestää useita päiviä, mutta niiden vakavuus riippuu pitoisuudesta ja altistuksen kestosta. Pitkäaikainen altistuminen metyylibromidille voi johtaa jopa kuolemaan.
Alumiinifosfidi (fosfiini): Alumiinifosfidipuristeita käytetään elintarvikkeita, tupakkaa ja muita herkästi pilaantuvia tavaroita sisältävien konttien kaasuttamiseen niiden ollessa kuljetuksessa. Puristeet haurastuvat matkan aikana, jolloin niistä vapautuu fosfiinikaasua, joka hävittää tuholaiset ja hajoaa sitten kahdessa kolmessa viikossa. Vaaratilanne syntyy, jos
- kaasutuksesta ei vielä ole kahta kolmea viikkoa tai
- puristeet on sijoitettu eristettyyn tilaan, jossa ne eivät pysty tehokkaasti hajoamaan, tai
- kaasutustiedot puuttuvat tai niitä ei saada käyttöön.
Väärin kaasutettuja kontteja tuodaan silloin tällöin Afrikasta, Etelä-Amerikasta sekä Lähi- ja Kaukoidästä. Fosfiinikaasu on väritöntä, mutta sillä on epämiellyttävä pilaantunutta kalaa muistuttava haju. Hengitettynä se voi tulehduttaa hengitystiet ja vaikuttaa keskushermostoon. Oireita ovat muun muassa vapina, pahoinvointi, oksentelu, päänsärky ja vatsakivut. Vakavat myrkytykset voivat johtaa koomaan tai kuolemaan.
Vetysyanidi: Tätä kaasutetta käytetään harvemmin kuin metyylibromidia ja alumiinifosfidia, mutta se on erityisen vaarallista. Sillä on mantelia muistuttava haju. Jo alhaisina pitoisuuksina se voi aiheuttaa huimausta, pahoinvointia, päänsärkyä ja vatsakipuja ja voi johtaa tajuttomuuteen ja halvaantumiseen. Suuret pitoisuudet voivat hengitettyinä aiheuttaa nopeasti kuoleman.
5. Lisätietoa kemikaaleista
Konteissa saattaa kaasutteiden lisäksi olla vaarallisia määriä muita kemikaaleja, vaikka ne olisivat olleet suljettuina vain lyhyen aikaa. Se voi johtua lastin (näkyvästä tai näkymättömästä) vuotamisesta tai tavaroiden välisestä kemiallisesta reaktiosta.
Työperäisen altistumisen viiteraja-arvojen luettelon laatimisesta 7 päivänä helmikuuta 2006 annetun komission direktiivin 2006/15/EY liitteessä annetaan viitteelliset työperäisen altistumisen raja-arvot yleisille kemikaaleille sekä kemikaalien EINECS- (Euroopassa kaupallisessa käytössä olevien kemiallisten aineiden luettelo) ja CAS-numerot (Chemical Abstract Service-rekisterinumero) tunnistamisen helpottamiseksi.
Hanki lisää neuvoja, jos jotakin näistä havaitaan tai epäillään olevan tai niitä on läsnä käyttöturvallisuustiedotteen mukaan, äläkä mene konttiin, ennen kuin sen on vahvistettu olevan turvallista. Muista, että höyryjen lisäksi myös eräät kemikaalit imeytyvät helposti ihon läpi.
Direktiiviä 24/1998/EY sovelletaan. Komissio julkaisee myös uusien direktiivien avulla säännöllisesti ajantasaistettuja luetteloja raja-arvoista. Tällä hetkellä voimassa oleva direktiivi on 2007/30/EY.
Raja-arvoja tarkistetaan uuden tutkimustiedon ja kokemuksen perusteella. Tarkista voimassa olevat altistumisen raja-arvot sekä komission direktiiveistä että kansallisesta lainsäädännöstä.
6. Miten riskejä voidaan vähentää?
Kaasutusoperaatioita valvotaan erittäin tiukasti. Tietyntyyppiset kaasutteet on kielletty, ja terveysriskien minimoimiseksi on toteutettava suojaustoimenpiteitä. Pysy kaukana konteista kaasutuksen aikana. Useimmat maahantuojat jättävät kontit avoimiksi noin tunniksi niiden saavuttua, jotta huurut poistuvat. Älä yritä avata konttia tai mennä konttiin, ennen kuin maahantuoja (tai tämän asiamies) on ilmoittanut sen olevan turvallista. Peiteoperaatioihin osallistuvan henkilöstön esimiesten on arvioitava riskit ja toteuttava vaadittavat turvatoimet. Kaikki työ on aina tehtävä turvallisesti.
7. Mitä tehdä, jos tunnen itseni sairaaksi?
Jos tulet huonovointiseksi kontissa työskentelyn tai aineiden tutkimisen aikana, lopeta työ välittömästi ja poistu tilasta. Hakeudu myös lääkäriin – vaikka olo olisikin parantunut – ja ilmoita vaaratilanteesta.
8. Lisätietoa muista vaarallisista aineista
Tietyntyyppiset vaaralliset aineet edellyttävät erityisiä varastointijärjestelyjä. Esimerkiksi vedelle sensitiiviset aineet on säilytettävä vesitiiviissä konteissa. Erityisen sensitiiviset aineet voidaan säilyttää öljyssä (kuten natrium). Niitä ei saa säilyttää tiloissa, joissa on automaattiset sprinklerijärjestelmät.
Hapettavat aineet säilytetään erillään nesteistä, joiden leimahduspiste on alhainen, kuten öljyistä. Lämmönlähteen läheisyydessä ei saa säilyttää hapettavia aineita eikä nesteitä, joilla on alhainen leimahduspiste. Koska hapettavat aineet luovuttavat happea, tavanomaiset palonsammutuslaitteet, jotka perustuvat tukahduttamiseen, ovat ehkä tehottomia.
Käytä asianmukaista suojavaatetusta, jos joudut työskentelemään vaarallisten aineiden läheisyydessä. Älä koskaan kosketa, hengitä tai maista ainetta, jota epäilet vaaralliseksi.
Muista: tehokkain tapa pienentää riskejä on kokonaan välttää vaarallisia aineita.
