Erityyppisten tavaroiden näytteenottomenetelmät

Tässä osiossa kuvataan periaatteita, joilla näytteitä otetaan nesteistä, raemaisista tai jauhemaisista tuotteista, irtotavarasta tai vähittäismyyntipakkauksista jne. Käytä jäljempänä kuvattuja menettelyjä, jollei tuotetta koske jokin muu erityismenettely.

Tässä kohdassa kuvataan näytteenottoa homogeenisistä nestemäisistä tuotteista ympäristölämpötilassa.

Jos tuotteet eivät ole luonteeltaan homogeenisia, tuotteet on ennen näytteenottoa homogenisoitava sekoittamalla, ravistamalla, kierrättämällä nestepumppujen läpi jne. Jos homogenisointi ei ole mahdollista, on otettava suurempi määrä perusnäytteitä eri syvyyksistä sen varmistamiseksi, että saadaan edustava näyte.

Näytteenottoon voidaan käyttää upotettavaa näytteenotinta (näytteenottovälineet L02-01, L02-02 ja L02-03). Näytteenotin lasketaan säiliön luukun läpi halutulle tasolle, avataan ja pidetään oikeassa asennossa, kunnes se täyttyy, minkä jälkeen se nostetaan ylös. Myös tyhjiöpumppua (näytteenottoväline L01-01) voidaan käyttää nesteen viskositeetin mukaan ja jos syvyys, jolta näyte on otettava, on enintään neljä metriä. Ota paikallisnäytteitä yhtä paljon ylä-, keski- ja pohjakerroksista. Säiliöistä voidaan ottaa näytteitä myös poikittaisotantaan tarkoitetulla näytteenottimella. Perusnäytteet kaikista näytteenottokohdista/-kerroksista kerätään sekoitusastiaan, ja sen jälkeen, kun ne on perusteellisesti sekoitettu, muodostetaan kokoomanäyte. Hankittavan kokoomanäytteen määrä ratkaisee, kuinka monta perusnäytettä on otettava. Muista, että nesteen pinnalla tai säiliöiden pohjalla saattaa olla epäpuhtauksia ja/tai jäännösvettä.

Nestemäisen lastin kuljettamiseen tarkoitetun laivan tai proomun kokonaiskapasiteetti on tavallisesti jaettu useisiin erillisiin säiliöihin (osastoihin), jotka saattavat olla erikokoisia. Näytteenotto menettely ja kokoomanäytteen muodostaminen tapahtuu samalla tavoin kuin säiliöistä. Säiliön jokaisesta osasta otetaan erilliset näytteet. Jos on varmaa, että aluksen kaikki säiliöt sisältävät samaa tuotetta (jonka ominaisuudet ovat samat), voidaan koko alusta koskeva kokoomanäyte muodostaa yhdistämällä kaikista säiliöistä otetut perusnäytteet.

Rautatie- ja maantiesäiliövaunuja voidaan pitää horisontaalisina sylinterinmuotoisina säiliöinä. Jos on varmaa, että rautatie- tai maantiesäiliövaunun kaikki osastot sisältävät samaa tuotetta (jonka ominaisuudet ovat samat), voidaan koko säiliövaunua koskeva kokoomanäyte muodostaa yhdistämällä kaikista osastoista otetut perusnäytteet. Jos edustavia näytteitä ei ole mahdollista saada säiliön päältä, näytteenotto on tehtävä, kun kuorma puretaan (näytteenottoväline L06-01).

Pienet ajoneuvojen polttoainesäiliöt edustavat yhtä volyymia.

Näytteenotto voidaan tehdä käyttämällä tyhjiöpumppua (näytteenottoväline L01-01) taikka erilaisia pipettityyppisiä näytteenottimia (näytteenottoväline L03-01) tai muita asianmukaisia näytteenottimia, kuten näytteenottoväline L04-01 tai näytteenottoväline L05-01.

Jos näytteet otetaan vain yhdestä tynnyristä, lopulliset näytteet kaadetaan näytteenottimesta suoraan näyteastioihin. Jos näyte otetaan useista tynnyreistä, joiden tiedetään kaikkien sisältävän samaa tuotetta, useista valituista tynnyreistä otetaan primaarinäytteet, jotka sitten yhdistetään astiassa kokoomanäytteen luomiseksi.

Näytteet otetaan suoraan pumpuista tankkauspistoolia käyttämällä. Ennen näytteenottoa vähintään 4 l polttoainetta on laskettava erilliseen astiaan, jotta polttoainepumpun putki täyttyisi tuoreella polttoaineella. Lopullisten näytteiden näyteastiat täytetään suoraan polttoainepumpusta tai käyttämällä suppiloa tai jatkoputkea polttoaineen haihtumisen estämiseksi. Näyteastia täytetään hitaasti vaahtoamisen estämiseksi. Näyteastian tilavuudesta saa täyttää enintään 80 prosenttia, jotta lämpölaajeneminen on mahdollista. Näyteastia voi olla valmistettu metallista, lasista tai muovista sen mukaan, minkä tyyppisestä polttoaineesta näytteitä otetaan.

Näytteet otetaan polttoainesäiliön kaulasta käyttämällä putkityyppistä näytteenotinta tai tyhjiöpumppua (näytteenottoväline L01-01). Näytteet kaadetaan suoraan lopullisille näytteille tarkoitettuihin näyteastioihin. Jos näytteenottoon ei voida käyttää näytteenottoputkea eikä tyhjiöpumppua, näytteet otetaan muilla asianmukaisilla menetelmillä.

Jos mahdollista, edustavin näyte irtotavarana kuljettavista nestemäisistä tuotteista saadaan, jos se voidaan ottaa, kun tuotteet puretaan tai siirretään käyttämällä painovoimaa tai pumppuja, kuten näytteenottovälinettä L06-01. Näytteitä on otettava koko purkamisen tai lastaamisen ajan. Ota vähintään kolme perusnäytettä, kuorman purkamisen tai lastaamisen alussa, puolivälissä ja läheltä loppua. Ota kuitenkin huomioon lähetyksen kokonaismäärä ja liikkumisnopeus, kun määrität tarvittavien perusnäytteiden lukumäärää ja näytteenoton tiheyttä. Kokoomanäyte saadaan sekoittamalla perusnäytteet. Lopulliset näytteet voidaan saada kokoomanäytteestä.

Tässä kohdassa kuvataan näytteenottoa jauheiden, karkearakeiden, pienhiukkasten ja murujen muodossa sekä muissa irtotavaralle tyypillisissä olomuodoissa olevista kiinteistä aineista. Irtotavara kuljetetaan pakkauksissa tai irtolastina (pakkaamattomana). Kuljetuksen ja varastoinnin ajaksi tällaiset tuotteet voidaan pakata säkkeihin, sopivan kokoisiin pusseihin jne. Pakkaamattomina näitä tavaroita voidaan kuljettaa aluksilla ja tavaraproomuilla, rautatievaunuissa, kuorma-autoilla jne. Niitä voidaan säilyttää siiloissa ja varastointilaitureilla.

Ota muistiin erien numerot tai tuotantosarjat tai muut tuotantotiedot, kun otat näytteitä. Perusnäytteitä voi ottaa vähemmän, jos kaikki pakkauksessa olevat merkinnät ja numerot ovat samoja.

Yleiskatsaus lähetysmäärään ja otettavien näytteiden määrään määritellään näytteenottokorteissa kullekin tuotetyypille. Jos tavaroille ei ole olemassa näytteenottokorttia, voidaan käyttää seuraavaa taulukkoa:

Pakkausten lkm	Näytteenottoa varten avattavien pakkausten lkm	Perusnäytteen määrä	Kokoomanäytteen määrä	Lopullisen näytteen määrä
1-25	1	Enint. 1 kg	Enint. 4 kg	0,5 kg
26-100	5	Enint. 1 kg	Enint. 4 kg	0,5 kg
Yli 100	10	Enint. 1 kg	Enint. 20 kg	0,5 kg

Varmista, että tutkittavat tavarat ovat yhdestä ainoasta lähetyksestä. Jos lähetyksiä on useita, ne on käsiteltävä erikseen. Tarkasta, ovatko näytteenoton kohteena olevat tavarat samasta tuotantoerästä. Jos eriä on useita, niistä on otettava näytteet erikseen. Kokoomanäytteen saa muodostaa vain samaan lähetykseen sisältyvistä pakkauksista. Perusnäytteitä otetaan yhtä suuri määrä eri kuljetuspakkauksista, jotka sijaitsevat eri puolilla kuljetusajoneuvoa tai varastoa. Ne kerätään sekoitusastiaan, ja niistä muodostetaan kokoomanäyte sen jälkeen, kun ne on perusteellisesti sekoitettu. Ne kerätään sekoitussäiliöön ja perusteellisen sekoituksen jälkeen muodostuu kokoomanäyte. Lopullinen näyte saadaan käyttämällä näytteenottoväline näytteenjakomenetelmää.

Vaurioituneita pakkauksia ei pitäisi käyttää kokoomanäytteen osana. Ne pitäisi ottaa erilleen, ja tarvittaessa niille voidaan tehdään erillinen tutkimus ja sitä koskeva raportti.

Erilaisia näytteenottovälineitä voidaan käyttää tuotteen ja kuljetusmenetelmän mukaan: kairatyyppisiä näytteenottimia näytteenottoväline (näytteenottoväline S01-01) pakkauksen lävistämiseen, erilaisia vyöhykenäytteenottimia (näytteenottoväline S02-01), näytteenottokauhoja (näytteenottoväline S03-01) jne.

Jos irtotavaraa kuljetetaan pakkaamattomana, irtotavaralähetyksen kolmesta tai useammasta kohdasta otetaan yhtä suuri määrä perusnäytteitä. Ne kerätään sekoitusastiaan, ja niistä muodostetaan kokoomanäyte sen jälkeen, kun ne on perusteellisesti sekoitettu. Lopullinen näyte saadaan käyttämällä näytteenottoväline näytteenjakomenetelmää.

Yleiskatsaus lähetysmäärään ja otettavien näytteiden määrään annetaan näytteenottokorteissa kullekin tuotetyypille. Jos tavaroille ei ole olemassa näytteenottokorttia, voidaan käyttää seuraavaa taulukkoa:

Lähetysmäärä [tonnia]	Perusnäytteiden lkm.	Perusnäytteen määrä	Kokoomanäytteen määrä	Lopullisen näytteen määrä
1-5	7	Enint. 1 kg	Enint. 7 kg	0,5 kg
5-500	2 tonnia kohden/enint. 20	Enint. 1 kg	Enint. 20 kg	0,5 kg
Yli 500	Enint. 40	Enint. 1 kg	Enint. 40 kg	0,5 kg

Jos irtolastitavaraa kuljetetaan vaunuissa tai kuorma-autoissa, jokaisesta vaunusta tai osastosta on otettava näytteitä. Tässä tapauksessa valitaan tiettyjä kohtia sen varmistamiseksi, että edustava näyte otetaan kaikista lähetyksen osista.

• Enintään 15 tonnia painavat vaunut tai kuorma-autot
  – 5 näytteenottokohtaa
  (keskeltä ja noin 500 mm sivuilta):
• 15–30 tonnia painavat vaunut
  – 8 näytteenottokohtaa
  
  
• 30–50 tonnia painavat vaunut
  – 11 näytteenottokohtaa
  
  

Edustavin näyte irtotavaroista saadaan, jos se voidaan ottaa, kun lastia puretaan tai siirretään käyttämällä kuljettimia. Näytteitä on otettava koko kuorman purkamisen tai lastaamisen ajalta. Ota vähintään kolme perusnäytettä, kuorman purkamisen tai lastaamisen alussa, puolivälissä ja lähellä purkauksen tai lastauksen loppua. Ota kuitenkin huomioon lähetyksen kokonaismäärä ja liikkumisnopeus, kun määrität tarvittavien perusnäytteiden lukumäärää ja näytteenoton tiheyttä. Kokoomanäyte saadaan sekoittamalla perusnäytteet. Lopullinen näyte saadaan käyttämällä näytteenjakomenetelmää näytteenjakomenetelmää.

Vähittäismyyntipakkaukseksi katsotaan mikä tahansa pakkaus, joka on erityisesti valmistettu myytäväksi yksityishenkilölle kotitalouskäyttöön.

Käytännön syistä suurehkoakin pakkausta voidaan joutua käsittelemään vähittäismyyntipakkauksena, vaikka pakkausta ei olisi luokiteltu sellaiseksi yhdistetyssä nimikkeistössä/TARICissa.

Tämä koskee erityisesti tuotteita, jotka ovat heterogeenisia, jolloin on välttämätöntä ottaa kokonaisia pakkauksia edustavan näytteen saamiseksi.

Jos tavaroiden todetaan olevan kappaletavaraa (esim. puutavaraa, kivi- ja keramiikkatuotteita, metallivalua tai -levyä taikka elektronisten laitteiden kaltaisia tuotteita), näytteeksi olisi yleensä otettava koko tavara. Jos tavaroiden koko on suuri, edustava kappaletavara jaetaan (asianmukaisella välineellä, kuten sahalla, kirveellä tai pihdeillä) ja lähetetään tutkittavaksi laboratorioon. Suuret tavarat (kuten metalliputket tai -levyt) voidaan testata heti siirrettävissä laboratoriossa tai siirrettävillä diagnostisilla laitteilla.

Näytteenotto ja analyysi jätteestä voi vain antaa tietoa jätteen koostumuksesta. Niillä ei voida saada todisteita siitä, että materiaali, josta näyte on peräisin, katsottaisiin jätteeksi. Jätteeksi luokittelun varmistamiseksi olisi suoritettava jätteeseen liittyvien olosuhteiden lisätarkastuksia tai hallinnollista tutkimusta.

Ennen näytteenoton aloittamista on tärkeää määrittää sen tarkoitus:

• Käytetäänkö näytteitä todisteena?
• Mitä sääntöjä mahdollisesti rikotaan?
• Mitä näytteen analyysillä voidaan todistaa?
• Tullaanko sitä käyttämään todisteena siitä, että jätteiden siirto oli jätteiden siirrosta annetun asetuksen (EY) No 1013/2006 vastainen.
• Tullaanko todistusaineistoa käyttämään oikeudessa?

Tiettyjä ympäristötarkoituksia varten aiempaa yksityiskohtaisempi näytteenottomenettely on tarpeen. Katso näitä tapauksia varten erityisiä ympäristönaytteenoton menettelyjä tai kysy neuvoa asiantuntijalta.

Tässä kohdassa kuvataan sekalaisten kaasumaisten kemikaalien, kemiallisten tuotteiden ja valmisteiden näytteenottoa. On kuitenkin muistettava, että tietyistä kemikaaleista ei pitäisi ottaa näytteitä niiden erittäin vaarallisten ominaisuuksien vuoksi, ja vain valtuutettu henkilö (kuten toimeksisaaja) saa ottaa näytteitä.

Kun tuotetta siirretään putkessa tai muulla laitteella, siinä saattaa olla ohjausventtiilejä tai ohitukseen perustuvia näytteenottimia, jotka on asennettu putken vierelle tai suoraan sen yläpuolelle ja joiden avulla on mahdollista ottaa näytteitä säännöllisin väliajoin liikkuvien tavaroiden nopeuden määräämällä tavalla. Perusnäytteet kerätään näytesylinteriin (M10 Metallinen kaasusylinteri) tietyksi ajaksi, jotta ne voidaan analysoida myöhemmin laboratoriossa. Näytteitä on kerättävä koko ajalta, jonka erä virtaa näytteenottokohdan ohi, jotta varmistetaan, että kokoomanäyte on edustava. Tärkeintä on muistaa, että näytteenottimen kärki on asetettava kohtaan, joka on putken keskiosassa tai, jos putken keskusta ei ole mahdollinen, osassa, joka on 1/3 putken halkaisijasta. Tämä koskee kaikkia näytteenottimia.

Esimerkkejä putkista otettavien näytteiden näytteenottimista (EN ISO 3170)

Varmista, että tarkastettavat tavarat ovat yhdestä ainoasta lähetyksestä. Jos lähetyksiä on useita, niistä on kaikista otettava näytteitä. Perusnäyte on otettava koko lähetyksestä jokaisesta satunnais- tai systemaattisella otannalla valitusta astiasta. Jos näyte on otettava vain yhdestä astiasta, se kaadetaan suoraan näytteenottimesta näyteastiaan (M10 Kaasusylinteri). Jos näyte otetaan useista sylintereistä, joiden tiedetään kaikkien edustavan samaa erää, useista satunnaisesti valituista sylintereistä olisi otettava perusnäytteet, jotka sitten yhdistetään kokoomanäytteen luomiseksi.

Jos näyte on otettava säiliöstä, se kaadetaan suoraan näytteenottimesta näyteastiaan. Jos näyte otetaan useista säiliöistä, joiden tiedetään kaikkien edustavan samaa erää, useista satunnaisesti valituista säiliöistä otetaan perusnäytteet, jotka sitten yhdistetään kokoomanäytteen muodostamiseksi. Tällä tavalla otettu näyte on edustava vain tiettyä hetkeä kuvaavan tilanteen osalta.

Näytteenottoväline (M10 Kaasusylinteri) olisi valmisteltava käsittelemällä se sillä kaasulla, josta aiotaan ottaa näytteitä. Kaikkien, joita asia koskee, on sovittava perusnäytteiden määrästä yhdessä, jollei käytetä jatkuvaa automaattista näytteenottoa. Jos koostumus ei ole täysin homogeeninen, sitä voidaan parantaa staattista sekoitinta käyttämällä. Näytteenottojärjestelmässä käytettyjen materiaalien sopivuus riippuu näytteenoton kohteena olevasta kaasusta. Yleisesti suositellaan ruostumattoman teräksen käyttöä. Venttiilien istukat ja männäntiivisteet on valmistettava käyttötarkoitukseensa sopivasta (elastisesta) materiaalista. On suositeltavaa, että syövyttävien kaasujen näytteenottosylinterit on päällystetty polytetrafluorieteenillä tai epoksihartsilla.

Näytteiden kanssa kosketuksiin joutuvilla materiaaleilla on yleensä oltava seuraavat ominaisuudet:

• ne ovat kaasutiiviitä;
• ne absorboivat mahdollisimman vähän muita aineita;
• kemiallinen inertia siirrettävien ainesosien suhteen.

Jäljempänä olevassa taulukossa esitetään eri materiaalien yhteensopivuus kaasun ainesosien kanssa:

Materiaali Kaasu	Ruostumaton teräs	Al	Ti	PTFE	Polyamidi	Lasi
Hiilidioksidi	x	x	x	-	x	x
Hiilimonoksidi	x	x	x	-	x	x
Karbonyylisulfidi	x	x	x	-	x	x
Helium	x	x	x	-	x	x
Hiilivedyt	x	x	x	-	x	x
Vety	x	x	x	-	x	x
Vetysulfidi	-	-	x	x	x	x
Elohopea	-	-	x	-	-	x
Metanoli	x	x	x	-	-	x
Happi	x	x	x	-	-	x
Tetrahydrotiofeeni	-	-	x	x	x	x
Tiolit	-	-	x	x	x	x
Vesi	-	-	x	-	-	x

Lasi on erittäin inertti materiaali, mutta se on myös helposti rikkoutuva eikä sitä voida käyttää turvallisesti näytteenotossa, jos paine on suurempi kuin ilmanpaine. PTFE on inertti, mutta sillä voi olla adsorboivia ominaisuuksia. Se läpäisee mm. vettä, heliumia ja vetyä.

Näytteiden käsittely ja pakkaus tehdään hyvin ilmastoidussa paikassa. Jos tietoja ei ole saatavana tai jos tiedot (merkinnät, vaara- ja turvallisuussymbolit, käyttöturvallisuustiedote, asiakirjat) poikkeavat odotetusta, aineita olisi pidettävä vaarallisina. Astioiden on oltava valmistettu materiaalista, joka sopii kemikaalien turvalliseen säilytykseen, ja ne on suljettava tiiviisti vuotojen tai kosteuden imeytymisen estämiseksi. Näyteastian on oltava puhdas, eikä siinä saa olla mitään aineita, jotka voisivat kontaminoida näytteenoton kohteena olevan aineen. Lasisylintereitä ei saa altistaa paineelle. Sylintereihin on merkittävä tilavuus, paine ja testipaine. Sylintereiden on kestettävä vähintään 1,5-kertainen määrä käyttöpainetta. Sylinterit ja niiden oheislaitteet on tarkastettava ja testattava säännöllisesti vuotojen varalta. Tutustu työterveyttä ja työturvallisuutta koskevaan kansalliseen lainsäädäntöön ja ohjeistukseen.

Yleistä:

• älä käytä avoliekkiä;
• älä tupakoi;
• älä käytä sellaisia laitteita ja välineitä, jotka voivat synnyttää kipinän;
• älä käytä kipinäsytysmoottoreita;
• älä käytä laitteita, joiden toimintalämpötila on korkeampi kuin kaasuseosten leimahduspiste;
• älä käytä kemikaaleja, jotka voivat reagoida rajusti kaasun kanssa;
• ilmastoinnin on oltava riittävä syttyvän ilmaseoksen syntymisen estämiseksi.